Seinäjoen Vasemmiston vaaliohjelmassa on neljä laajaa kohtaa, mutta kantavana teemana on luoda Seinäjoesta parempi paikka kaikille, ei vain harvoille.

– Kaupungin ensisijainen tehtävä on edistää hyvinvointia ja mahdollistaa asukkaiden laadukas arki. Mutta yksin kaupunki ei voi kaikkea hoitaa, vaan hyvän elämisen edellytykset rakennetaan yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa, sanoo Seinäjoen Vasemmiston kaupunginvaltuutettu ja Etelä-Pohjanmaan aluevaltuutettu Antti Knuuttila.

– Seinäjoen pitää olla hyvä paikka asua, tehdä, toteuttaa ja elää, ihan jokaiselle. Seinäjoen Vasemmiston vaaliohjelmalla pyritäänkin vastaamaan niihin haasteisiin, joihin nykyisessä toimintaympäristössä törmätään, Knuuttila paaluttaa.

Kaikki lähtee peruspalveluista ja koulutuksesta. Myös Seinäjoen kaupunki työnantajana pitää olla reilu ja kulttuurille pitää löytyä tilaa.

– Vaaliohjelmassamme tulee vahvasti ilmi, että halutaan turvata kouluille ja päiväkodeille työrauha, sanoo Seinäjoen Vasemmiston toinen kaupunginvaltuutettu ja Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Noora Jussila.

– Peruspalveluiden on oltava kaikkien saavutettavissa ja se on myös osa vahvaa elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi kaupungin on toimittava reiluna työnantajana ja huolehdittava työntekijöidensä hyvinvoinnista, Jussila jatkaa.

Lue Seinäjoen Vasemmiston vaaliohjelma alta tai TÄSTÄ LINKISTÄ.

Huoletonta arkea kaikille painottaa myös Vasemmistoliitto puolueena, omassa aiemmin julkaistussa, koko Suomen vaaliohjelmassaan.

Seinäjoen Vasemmistolla 15 nimettyä ehdokasta

Tällä hetkellä Seinäjoen Vasemmistolla on 15 ehdokasta nimettynä kuntavaaleihin ja lisää ehdokkaita tullaan vielä nimeämään ennen vaaleja. Voit tutustua ehdokkaisiin Seinäjoen Vasemmiston nettisivujen ehdokasgalleriassa, kohdasta Kuntavaaliehdokkaat.

Jos olet kiinnostunut kuntavaaliehdokkuudesta Vasemmiston riveissä, täytä sähköinen ilmoittautumislomake Vasemmistoliiton sivuilta, tästä linkistä.

Seinäjoen Vasemmisto järjestää perjantaina 21.2. klo 17.00 – 20.00 tilaisuuden Seinäjoen Järjestötalolla, jossa ehdokkuudesta kiinnostuneet tai jo ehdolle asetetut, sekä muut pohjalaiset vasemmistolaiset saavat lisätietoa vaikuttamisesta kunta- ja aluetasolla. Seminaarin kouluttajana toimii Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi. Tilaisuus on ilmainen ja mukaan voi tulla kaikki Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueelta. Lue lisää tilaisuudesta Seinäjoen Vasemmiston nettisivuilta.

Seinäjoen Vasemmisto vaaliohjelma 2025

Hyvä ja turvallinen arki kuuluu kaikille, ei harvoille. Seinäjoen Vasemmiston tavoitteena on rakentaa inhimillistä, oikeudenmukaista ja elinvoimaista kaupunkia ja seutukuntaa. Meidän kaupungissamme tulee olla tilaa moninaisuudelle ja jokaisella meillä on oikeus elää omanlaistaan ja turvallista, hyvää elämää, ilman pelkoa häirinnästä. Yhdessä me voimme luoda mahdollisuudet sille, ettei kukaan joudu syrjityksi. Hyvässä yhteisössä jokainen ansaitsee tulla arvostetuksi ja voi olla oma itsensä.

1. Kaikki lähtee koulusta ja kasvatuksesta

Ilman lapsia ja nuoria ei ole tulevaisuutta. Laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus, opetus ja koulutus on kaikkien asukkaiden oikeus, eikä niiden saaminen saa olla kiinni varallisuudesta tai sosioekonomisesta asemasta. Meillä ei ole varaa syrjäyttää ketään.

Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan:

– Kohtuuhintaisella aamu- ja iltapäivä toiminnalla. Nykyisiä maksuja on kohtuullistettava ja vähävaraisille toiminta on oltava maksutonta.

– Leikkikenttätoiminnalla. Kesällä on järjestettävä ohjattua leikkikenttä toimintaa, joka tukee lapsen kehitystä ja mahdollistaa vanhempien työskentelyn myös loma-aikana.

– Nuorten vapaa-ajan toimintaa järjestämällä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus harrastaa vanhempien varallisuudesta riippumatta.
- Seinäjoelle tarvitaan uusi nuorisotila ainakin Keskustan, Joupin ja Katajalaakson alueita palvelemaan.

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja koulutuksen pitää olla laadukasta ja kaikkien saatavilla:

– Riittävät resurssit jokaisella asteella. Osaavaa henkilökuntaa tulee olla aina vähintään lainedellyttämät määrät. Myös tukipalveluiden tulee olla riittävästi resursoidut. Henkilökunnan työssäjaksamista pitää tukea ja työoloja kehittää.

– Tuntikehystä pitää kasvattaa, että opetusryhmät pysyvät kohtuullisina. Näin voidaan myös järjestää pienempiä opetusryhmiä ja tarjota tukea kasvuun ja oppimiseen niille, jotka sitä tarvitsevat.

– Tarpeeksi aukioloaikoja päiväkodeille myös kesäaikaan.

2. Asukkaat, yritykset ja työpaikat tuovat elinvoimaa

Toimiva kaupunki tarvitsee jatkuvaa vuoropuhelua asukkaiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Yhdessä kehittämällä ja kehittymällä pysymme mukana muuttuvassa maailmassa.

– Kaupunkikeskusta tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä. Isompiakin kaupan yksiköitä voidaan houkutella sijoittumaan keskustan ja aseman alueelle.
- Aseman alueen kehitykseen panostetaan edelleen. Voisiko suunnitteilla oleva uusi uimahalli/kylpylä sijaita aseman alueella? Otetaan asukkaat ja elinkeinoelämän toimijat mukaan suunnitteluun.

– Uusia asukkaita varten pitää olla tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja. Kaupungin tulee kaavoituksella edistää asuntotuotantoa erityisesti keskustan alueella. Tonttien myynnissä pitää olla tolkkua. Ei voi olla niin, että ydinkeskustasta puretaan rakennuksia pois ja paikalle jää vain tyhjä kuoppa pitkäksi aikaa.

– Kaupunkiympäristö ei voi olla pelkkää betonia, vaan vehreyttä pitää löytyä. Lakeuden puistosta on kehittynyt kaupunkilaisille tärkeä kohtaamispaikka. Ideoidaan puistoon lisää asukkaille sopivaa käyttöä.

Toimivassa kaupungissa pääsee liikkumaan kätevästi paikasta toiseen.

Ympäristön tulee olla helposti saavutettavissa kaikille.

– Kehitetään liikennejärjestelmiä erilaisten liikkumistapojen mahdollistamiseksi. Seinäjoen seudulla on hankala tulla toimeen ilman omaa autoa ja siksi yksityisautoilukin pitää ottaa kehityksessä huomioon. Kuitenkin on tärkeää edistää myös muita kulkemisen muotoja. Voisimme kokeilla myös ilmaista joukkoliikennettä matkustajamäärien kasvattamiseksi.

– Pyöräily- ja kävelyreitit pitää olla hyvässä kunnossa käyttää kaiken ikäisille niin, että myös liikuntarajoitteiset voivat kulkea turvallisesti.

Uusia asukkaita maasta ja maailmalta.

Seinäjoen väkiluku on kasvanut pitkän aikaa ja on edelleen kasvussa. Kasvun hiipumisen merkkejä on kuitenkin näkyvissä ja maan sisäisessä muuttoliikkeessä Seinäjoki on jo menettänyt asukkaita. Meidän pitää jatkossa panostaa entistä enemmän kaupungin houkuttelevuuteen. Ennen kaikkea tänne saapuvat opiskelijat ja muut uudet tulijat pitää saada kaupungissa myös pysymään.

– Kaupunki tarvitsee uskottavaa korkeakoulukulttuuria. Ammattikorkeakoulumme vetovoimaa pitää lisätä ja opiskelijoille pitää löytyä harjoittelupaikkoja paikallisesta yritysmaailmasta ja julkiselta sektorilta.

– Lukiokoulutuksen monipuolisuuteen pitää panostaa. Kaupunkiin mahtuu useampikin lukion toimipiste ja yhteistyötä korkeakouluihin pitää vaalia. Panostuksia Yliopistokeskukseen tulee jatkaa.

– Ammatillista koulutusta tarjotaan kaupungin alueella kahdella kampuksella. Kolmannen kampuksen rakentaminen keskustan tyhjälle tontille tulee saada käyntiin mahdollisimman pian. Kaupungin elinkeinoelämän ja julkisen sektorin pitää tarjota ammattiin opiskeleville työssäoppimispaikkoja.

– Segregaatiota pitää torjua. Isommissa kaupungeissa asuntoalueiden ja koulujen eriytyminen hyväosaisiin ja huono-osaisiin on jo ongelma. Meillä ei saa päästä tapahtumaan samaa. Jakautumista voidaan estää monipuolisilla asumisen mahdollisuuksilla ja koulutuspolitiikalla mm. oppilaaksiottoalueita kehittämällä.

3. Kulttuuri ja liikunta luovat hyvinvointia

Kiireisen arjen keskellä tarvitaan myös vapaa-ajan toimintaa.

Laaja kulttuuri – ja liikuntatarjonta lisää kaupunkiseudun veto- ja pitovoimaa. Pidetään Seinäjoki Suomen tapahtumien pääkaupunkina jatkossakin.

– Kehitetään kampusaluetta Kansalaisopiston vapaan sivistystyön kehtona, jossa jokaisella on mahdollisuus opetella uusia asioita, sivistää itseään ja oppia kansalaistaitoja.

– Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus kuulua joukkoon ja harrastaa. Luodaan kaupunkiin oma harrastustakuu- malli, jotta mahdollisimman moni lapsi- ja nuori saisi mielekkään harrastuksen.
- Urheiluseurat, yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat tekevät tärkeää yhteisöllistä työtä. Tuetaan ja annetaan toimijoille mahdollisuuksia toimintansa eteenpäin viemiseksi ja toteuttamiseksi. Kaupungin tilat tulee olla kaikkien käyttäjien saatavilla kohtuullisesti.

– Kulttuuri ja taide ei synny tyhjästä. Myös luovien alojen ammattilaisilla pitää olla mahdollisuus toteuttaa ammattiaan. Reilut työsopimukset ja ammattilaisten työstään saamat reilut palkkiot tukevat tekijöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Julkinen taide monipuolistaa kunnan julkisen taiteen tiloja ja tekee kaupunkinäkymästä viihtyisämmän.

4. Julkisella sektorilla on tärkeä rooli työllisyyden edistämisessä

Työntekemisen edellytyksistä pitää huolehtia.

Julkinen sektori on paitsi iso palveluiden ostaja, niin myös tuottaja. Ilman osaavaa henkilöstöä kaupunki ei pysty palvelemaan asukkaitaan ja suoriutumaan omista tehtävistään. Kaupungin tulee olla hyvä työnantaja jo sen vuoksi, että osaavasta työvoimasta käydään kovaa kilpailua.

– Huolehditaan turvallisista ja terveellisistä työskentely olosuhteista.

– Huomioidaan työntekijöiden erilaiset elämän tilanteet ja tarjotaan tukea, kun sitä tarvitaan. Työntekijöiden työterveyshuolto on saatava toimivaksi.

– Noudatetaan vähintään lakisääteisiä henkilöstömitoituksia. Se ei kuitenkaan aina ole riittävää, siksi resursointia pitää tehdä aina tarpeen mukaan ja oikea aikaisesti.

– Annetaan esihenkilöille tarpeelliset resurssit johtaa omaa organisaatiotaan. Jokaisessa työyhteisössä esihenkilö on ratkaisevassa osassa työssä jaksamisen tukemisessa ja työpaikan toimintojen kehittämisessä. Työntekijöiden pitää voida luottaa esihenkilönsä tukeen ja osaamiseen ja esihenkilöllä pitää olla myös mahdollisuus onnistua johtamisessa.

– Tuetaan työntekijöiden mahdollisuutta kouluttautua ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Monimuotoisessa maailmassa tilanteet muuttuvat nopeasti ja kaupungin on kyettävä henkilökuntansa osaamisella vastaamaan aina uusiin haasteisiin.